Rajakartanon runoja vuosien varrelta

Kulttuuria kuiskii Möhkön kylä
ruukkeineen, koskineen ja toimintoineen.
Matkaajalle tarjoo mielihyvää,
retken rauhaan ja luonnollisuuteen.

Haluat kohdata itsesi, tavata tuttusi, sukulaisesi, työkaverit; nauttia yhdessäolosta.
Haluat syödä lähiruokaa, perinteistä ja kansainvälistä, puhdasta ja maukasta.
Haluat rentoutua rasituksistasi, saunoa, uida, ulkoilla.
Haluat nukkua nautinnollisesti ja herätä honkien huminaan ja lintujen lauluun.

Rajakartano tarjoaa tavallansa
pidot pirteät pirtissänsä,
oppimistilat tarpeelliset
yhdessäolon onnellisen,
ruokahuollon herkullisen,
petinpaikat parahimmat,
lakanatkin laadukkaimmat,
pyyheliinat pellavaiset,
saunanautinnot napakat.

Kertoo kartanon emäntä,
lausuu lieden lämpimästä:
”Syötän miehet syönehiksi,
juotan joukot juonehiksi,
lähetän liepeisiin lakanan”

Virkkaa virkeä isäntä,
kuiskaa kesken kiireidensä:
”Ohjaan naiset, neitokaiset,
saunan lämpöön, joen syliin,
unille pehmeään petiin.”

Kylyn kuumaksi kuritan,
peitän penkit pellavilla
kylpijöiden köllötellä
löylyn lempeän sylissä . . .
Pesupaikat parantelen,
koivun oksilla koristan,
ystäviemme iloksi,
naapureiden nautinnoksi.